Lukijoille!

Tervehdys. 

Oli huippu homma huomata että joku jaksaa ja viittii lukea tätä blogia. Kiitos vaan kaikille. Kommentitkin on ollut ihan asiallisia. Jatkakaahan lukemista. Luultavasti huomena kirjoittelen taas vähän viikonlopun yhteenvetoa. 

Sen verran voin sanoa tähän että kun sekosin tuossa yks päivä niin sen jälkeen on vähän paniikkikohtauksen poikasia ollut. Niistäki huomena enemmän. 

Mitä voi vielä tehä väärin?

Nyt kun on viimeset 3kk elänyt sillä meiningillä että millään ei ole mitään väliä eli niinku kunnon maailmanloppu meininki... heti ku rahat tuli niin käytin kaikki douppiin ja vedin muutaman päivän sillee että ei tarvinnu ajatella mittään. Sitte ku selvisin huomasin että tili on tyhjä ja aloin miettiin että jaa maksoinkohan yhtään laskua. Menin kämpille katoin että jaha sähköt on ainaki katkennu... no sitte ajattelin että turha tänne on jäädä ja lähin muualle asustelee. Nyt sitä kämppää tuskin enää edes on kun viimesessä laskussa luki että jos ei maksa plaaplaaplaa annetussa ajassa niin katkiaa vuokrasopimus ja mistä minä maksan niin sinne meni varmaan noin 1500euron edestä tavaraa. Ei kiinnosta pätkän vertaa kysellä niistä huonekaluista minne ne meni... luultavasti kaatopaikalle. menkää ihmeessä ettii siellä on ainaki yks 300egen divaani jolla on istuttu vissiin kaks kertaa... :D. Sossussa on jotku 3 viikon jonot eli sinnekkään ei oikein kiinnosta mennä.

Hyviä kavereita on onneksi paljon ja yksi upea nainenkin löytynyt mutta sekin etäsuhde ja rahattomana mun on aika mahdoton edes yrittää kehittää jotain kunnollista suhdetta sen kannsa. Kaverit onneksi auttaa minkä voi mutta yli puolelle kavereista ei voi kertoa mitään omista tunteista kun muuten tulee vaan naurua ja vittuilua. 

Tää mun etäsuhdekkin on ollut semmosta katkonaista just tän mun douppaamisen takia ja oon tehny niin paljon kaikkee että en oo ehtiny keskittyä kunnolla siihen ihmiseen johon oikeasti tunnen jotain vetoa. Nyt kun taas alkanu sen kans kunnolla puhumaan niin se on niinku se ei tuntis mua... tai siis se sanoo et se tuntee mua kohtaa jotain mut silti se ei sano ihan kaikkee mitä se ajattelee ja se stressaa mua vielä pahemmin.

mut joo en mä keksi enää muuta tähän. Huomena "luultavasti" ;) jotain masentelua lisää.

Taas yks vittumaisempi päivä.

Heräsin aamulla 8 aikaan kun en saanut oikein nukuttua yöllä. Katsoin ulos ja huomasin että oli satanut lunta ja että, kakki autotiet oli ihan jäässä. Aloin heti miettimään että heitteliskö talvinakit alle vai oottelisko päivemmälle että lumet sulaa ja voi kurvailla kesärenkailla menemään. No kaveri sit soitti että sitä pitää käyttää vähä jossaki asioilla... sanoin että no kippaan kahavit ja lähen tulemaan. Kikkailin sisällä niin kauan että kello oli varttiavaille, sitten lähin puhisteleen autoa lumesta. Oli tosi jännittävä huomata että se lumi olikin semmosta jäätynyttä lunta eli piti antaa ihan kunnolla voimaa että ne lumet tajus siitä lähtiä. Käytin sit kaveria vähä asioilla ja  mentiin sitte siihen kaverille asenteleen sen uutta stereosarjaa ja pitihän ne tietenkin hatsit polttaa ;). No sit ku saatiin biisivehkeet asenneltua ja muutenkin kaikki ihan. Siivoiltiin siinä muutamia olut tölkkejä sivuun että saatiin enemmän tilaa. Vedettii piuhat vielä töllöttimelle ja koneeseen ja just kun oltiin huokasemassa helpotuksesta niin ovelta kuuluu et kop kop ja kaveri aukoo oven ja meidän yhteinen kaveri sattu tulemaan kyllään ja tietenki se alko ensmmäisenä kyselee että miksi mä en vastaa puhelimeen. Sanoin että kännykkä äänettömällä niin oo kuullu mitään. Ei menny taas viittä minuuttia niin se alko pyytelee et voidaanko lähtä käymään eri kaverilla kylässä (olin jo edellisenä päivänä lupautunu) niin sanoin et sopiihan se. No ajeltiin siihen vähän matkan päähän ja kaveri oli siellä vastassa ja ohjas meidät olohuoneeseen istuun ja heti ne vetää bongin kätee ja rupiaa tunkee sitää pudia sinne. Kierros meni ja ku tuli mun vuoro niin mietin vähä aikaa et uskaltaisinko ottaa (muutama päivä sit joku ihime psykoosikohtaus savujen jälkeen). Päätin sit kumminki pienet maistiaiset ottaa ja meniköhän meillä siinä joku 2-3 kierrosta ja alko olla jo kohtaa hilpeällä tuulella :D. Juteltiin siinä niitä näitä ja juotiin teetä. Sitten tää kämpän isäntä päätti ajaa meidät ulos kun sille oli tulossa jottain uusia vieraita. No me lähettii tallustelee kaverin kans kohti autoa ja en tiiä mistä se koko homma sai alkunsa mut kohta istuttii siinä mun autossa ja itkettii kummatki menemään. Itsemurhat sun muut pyöri mielessä ja olihan itselläni ollut aikomus käyttää kaikki rahat douppiin ja kun rahat loppuisi, tavalla tai toisella itsemurhan tekisin. Kaveri koitti ensin että no tehää se sit yhessä jos se kerta pitää tehä. No sanoin tietenkin että sehän soppii. Kaveri meni ihan punaseksi että ei se nyt vissiin ollu ihan täysillä siinä itsemurha meiningissä mukana :D. No sitte se jostain syystä alko keksii kaikenmaailman ihime skeidaa ku väitti et mulla on vielä paljon edessä ja että jos yritettäs vielä eteenpäin. En minä enää eteenpäin halunnut mennä. Minulla oli ihan selvä suunnitelma ja aikoisin mennä sen mukaan tuli kaveri messiin tai ei. :D

 No mut nyt alkaa nukuttaa niinku niin helvetisti et pakko alkaa vääntyä nukkumaan. :D kommentoikaahan menemään blogia jos kehtaatte... :D

Mietin ihan liikaa asioita.

Aloin kelailee ihan tosissaan, että miten ja mitä tänne voi kirjoittaa. Mietin että pitääkö teksti olla jotain kirjakieltä vai vedänkö menemään murteella, jonka niin paljo paremmin hallitsen. Yritin etsiä tietoa erillaisilta sivuilta, joiden piti auttaa ihmisiä kirjoittamaan blogejansa, mutta mitä tarkemmille sivuille pääsin sitä enemmän rupesin jännittämään, että uskallanko kirjoittaa koko blogia. Nyt sitten kumminkin tulin siihen loppu tulokseen, että ei millään tekstin muodoilla tai muulla kosmeettisilla asioilla ole mitään merkitystä, jos väännät sitä blogiasi itsesi takia etkä vaikka sen takia että lukijat eivät alkaisi avautua asiasta. Blogin kirjoittamisen pitäisi olla mukavaa eikä mitään jonka takia tarvii opetella hirveästi kielioppia. Näistä minun teksteistä tosiaan saattaa puuttua pilkkuja ja muita ns.tärkeitä asioita, joka johtuu ihan vaan pelkästään siitä etten jaksanut keskittyä aikoinaan koulussa äidinkielen tunneilla. Sanonpa tähän loppuun vielä, että nyt kun sain nämä asiat mielestä voin alkaa kirjoittelemaan asioista joiden takia alunperin tämän blogin perustin.

Ensimmäinen kirjoitus ja pienimuotoista hermojen menetystä.

Tervetuloa kaikille tänne minun ensimmäiselle blogille.

Pitäisi nyt sitten vääntää eka teksti tähän blogiin. Minä sitten tänään, kun heräsin siinä klo. 14 korvilla päivällä ajattelin, että pistelen blogin pystyyn ja alan kirjoittelemaan ensimmäistä viestiä. Aloin siis vääntää käyttäjä tunnusta ja blogia toiselle tarjoajalle, kun huomasin täytettyäni kaikki kentät, että kun painaa sitä nappia mistä pitäisi kaiken olla kunnossa ja uusi blogi luotu se heittää minut takasin sinne alkuun ja joudun täyttelemään joka ikisen kentän uudestaan. Tietenkin ajattelin, että no siinä oli vaan joku bugi ja se sattui tulemaan vaan juuri sillä kertaa minulle. Vaihdoin silti selainta ja kokeilin uudestaan. Hetken päästä olin vääntänyt tekstit uudestaan niihin kenttiin ja olin taas siinä niin mukavassa napin painamis tilanteessa. Keräsin muutaman minuutin rohkeutta ja napsautin sitä nappia ja eiköhän se taas heitä minut jonnekki sinne alkuun. Siinä vaiheessa meinasi oikeasti näkyä punaista ja varsinkin jos olisin yksin ollut tässä huoneistossa olisin antanut näppäimistölle nyrkkiä oikein olan takaa. Kaveri ehdotti sitten blogspottia ja sainkin tehtyä käyttäjä tunnuksen ja blogin ihan helposti. Olin jo kumminkin niin väsynyt taistelemaan täällä tiedon valtatiellä, että en enää jaksanut alkaa vääntämään minkäänlaista tekstiä.